Mitä tapahtui Messukylän seurakunnassa - hylkääminen, heitteillejättö, skandaali - no ei sentään  

Tarinaa taustalta

Kuinka avoimesti seurakuntavaalien ehdokaslistoja ja ohjelmia rakennetaan?

Viime vuoden puolella olin ehdokaskandidaattina Tampereen Messukylän Yhdistyneen seurakuntaväen ryhmässä. Kevättalvella ehdokaslistaa koottaessa osa meistä jätettiin sivuun, koska emme voineet allekirjoittaa listalle asetettuja ideologisia ehtoja avioliitosta. Meitä oli kolme ja yksi oli jo oma-aloitteisesti todennut lähtevänsä ryhmästä. Valitsija-yhdistystä koskevat päätökset tehtiin suljetuissa kokouksissa, joihin meistä ketään ei kutsuttu. Kun asia myöhemmin näytti selkiytyvän avoimempaan suuntaan, tilanne kääntyikin uudelleen – ilman että kukaan kysyi, keskusteli tai ilmoitti menettelyistä.

Toivon, että olemme ainoita, jotka ovat kokeneet vastaavaa. Pelkään kuitenkin, että moni luottamushenkilö ja seurakuntalainen on törmännyt tilanteeseen, jossa julkisuudessa puhutaan yhtä ja käytännön päätöksenteossa toimitaan toisin – esimerkiksi konkreettisissa ympäristö- ja kiinteistöasioissa tai ideologisesti avioliittokäsityksessä.

Miten avoimuus toimii seurakunnan valmistelu- ja päätösprosesseissa? Seurakunnassa avoimuutta rajoittaa kulttuuri, jossa eri päätöstasojen keskusteluista ei voi puhua, vaikka laki velvoittaa salassapitoon vain henkilötietojen ja liikesalaisuuksien osalta – muu voi olla julkista. Olen kirkkovaltuutettuna törmännyt siihen, että yhteisen kirkkoneuvoston jäsen ei voi avata valtuutetulle neuvoston keskustelua, vaikka asia ei olisi salassa pidettävä. Seurakuntatyössä avoimuus ei tarkoita, että kaikkien pitäisi ajatella samoin. Se tarkoittaa, että päätökset tehdään näkyvästi, perustelut kerrotaan ääneen. Se tarkoittaa, että on mahdollisuus osallistua keskusteluun ja valmisteluun ennen kuin lopulliset esitykset ja päätökset on tehty nuijankopautusten sarjana, jossa sisältömuutoksia näkee harvoin. Meillä on myös oikeus ja velvollisuus katua tehtyjä päätöksiä, jos olosuhteet tai muut seikat sitä vaativat.

Näiden koettelemusten jälkeen perustimme Juvan Antin kanssa uuden valitsijayhdistyksen, Kohtaamisen kirkon. Saimme mukaamme kaksi uutta ehdokasta Kärkimaan Juhan ja Vähämaan Kristiinan. 

Kilpailu siitä, kuka on oikeaoppisin, kuulukoon kirkolliskokoukselle. Me paikalliset keskitymme siihen, mikä yhdistää: luomakunnan varjeleminen, vähäosaiset lähimmäiset ja seurakuntaelämän tuominen takaisin lähiöihin ja kyliin, turvallisiin ja tuttuihin kohtaamisiin.

Meille on ojennettu rakkaus ja armo – ei tuomiovaltaa.

Olemme haastajia, mutta toivomme voimaa ja siunausta vaalityöhön - kaikille ehdokkaille.

• Sirpa Kuusela

• Tampereen yhteinen kirkkovaltuusto, kirkkovaltuutettu

• Messukylän seurakuntaneuvoston jäsen